”Uskalla miettimättä virheitä!”

Kauklahtelainen Marjo Leiniitty-Tuomainen on toiminut Helsingin aikuisopiston venäjän- ja saksanopettajana jo 15 vuotta. Nykyään hän opettaa myös suomen kieltä.

Mikä on koulutuksesi?

HuK ja olen auskultoinut. Opiskelin venäjää ja saksaa Helsingin yliopistossa. Auskultoin nimenomaan aikuispuolella. Suoritin jatko-opintoja Leningradin Valtionyliopistossa. Ne sisälsivät viiden kuukauden pakollisen venäjän kielen harjoittelun. Saksan taitojani olen täydentänyt hospitoimalla eli olemalla opetuksen kuuntelijana ja opetusharjoittelijana Braunschweigissa Neue Oberschulessa.

Kuinka kauan olet opettanut Helsingin aikuisopistossa?

Syksystä 1992.  Kaiken kaikkiaan olen toiminut opettajana vuodesta 1974. Aikuisopistoon tulin Helsingin yliopiston Kymenlaakson täydennyskoulutuskeskuksen Kouvolan osastosta kieltenopettajien täydennyskoulutuksen suunnittelijan sijaisuuden loputtua. Soitin vastuuopettaja Merja Suvannolle ja kyselin töitä. Aloitin viikonloppukurssilla.

Muistatko miltä ensimmäisen kurssin pitäminen tuntui?

Kun aloitin opettajan työni, koin itseni aluksi riittämättömäksi, mietin, että mahtavatko siivet kantaa. Aloitin opettamalla venäjän kielen alkeita.

Miten valmistaudut kurssille?

Katson alussa, missä kurssin lopussa pitää olla, mihin tulee päätyä. Suunnittelen suuret linjat valmiiksi, en yksityiskohtia. Kun tapaa kurssilaiset, sitten vasta näkee, miten kurssin pitää edetä - selkiytetäänkö esimerkiksi perusrakenteita vai tehdäänkö jotakin muuta.

Montako ryhmää/kurssia sinulla nyt on?

Yhdeksän kappaletta. Suurin osa niistä on venäjää ja saksaa, mutta kaksi kurssia on tarkoitettu Helsingin kaupungin työllistämille maahanmuuttaneille. Heille opetan suomea.

Mitkä ovat venäjän ja saksan kielen hyvät puolet opettajalle? Ja entä suomen?

Aktivoin kielitaidon kaikkia osa-alueita. Venäjä, saksa ja suomi ovat kuitenkin erittäin kieliopillisia kieliä, joten peruskielioppiin menee aikaa. Opettajalle onkin mielenkiintoinen haaste saada kieli elämään kieliopin takaa. Tässä on paljon apua äänitteistä, lehtiartikkeleista ja kuvista.

Miten koulutat itseäsi?

Suomen opettaminen maahanmuuttaneille auttaa minua pitämään venäjän kielen taitoni ajantasaisena, sillä monet opiskelijoistani ovat muuttaneet tänne Venäjältä ja opetuksen sekä ohjauksen ohessa saan heiltä uusimmat sanat. Tv on myös hyvä väline oman kielitaidon ylläpitämiseen niin kuin lehdet ja kirjatkin.

Mitä haluat antaa opiskelijalle?

Saksanopettajista monella on se kouluajoilta peräisin oleva käsitys, että he ovat vanhanajan koulumestareita. Totuus on kuitenkin toinen. Pyrin siihen, että saksan opiskeleminen on leppoisaa. Pyrin myös antamaan onnistumisen elämyksiä, jotta opiskelijat uskovat omiin kykyihinsä ja jatkavat opintojaan. ”Yhdeksänpisteen-virheitä” ei tarvitse minun tunneillani pelätä. Haluan, että opiskelijoille on tunneista todella hyötyä ja että he saavat sen, mitä ovat tulleet hakemaan. Nykyisin monet perheet ovat kansainvälisiä; monella on esimerkiksi venäjänkielinen puoliso ja kotona pitäisi pärjätä.

Mikä kielen opiskelussa on mielestäsi tärkeää/tärkeintä?

Uskaltaminen miettimättä virheitä. Yrittäminen. Kukaan ei ole täydellinen.

Kenelle haluaisit lähettää terveisiä - ja millaisia?

Kaikille kollegoilleni, joilta olen saanut apua opettajainhuoneessa sekä muulle henkilökunnalle. Täällä on mukava työskennellä, koska kaikki ovat innostuneita työstään. Opiskelijoille intoa ja jaksamista marraskuun pimeisiin iltoihin! Kevät tulee kuitenkin!